Lukupiirin perustaminen: näin saat kirjoista yhteisen harrastuksen

Hyvän kirjan jälkeen tekee usein mieli puhua siitä jonkun kanssa. Mitä mieltä olit lopusta? Ymmärsitkö päähenkilön ratkaisun? Lukupiiri on tähän täydellinen paikka. Se tuo lukemiseen säännöllisyyttä, tutustuttaa kirjoihin, joihin ei ehkä itse tarttuisi, ja on samalla mukava syy nähdä ystäviä.

Lukupiirin perustaminen ei vaadi kummoisia järjestelyjä. Muutama innostunut lukija, sovittu aikataulu ja ensimmäinen kirja riittävät alkuun. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, miten piirin saa käyntiin ja miten se pysyy hengissä myös ensimmäisten kuukausien jälkeen.

Ketä piiriin kannattaa kutsua?

Sopiva koko on yleensä neljästä kymmeneen henkeen. Pienemmässä porukassa keskustelu jää helposti ohueksi, jos joku on estynyt, ja suuremmassa kaikki eivät ehdi sanoa sanottavaansa.

Lukupiirin voi koota esimerkiksi näistä porukoista:

• ystävät tai sukulaiset, joiden kanssa näet muutenkin
• työkaverit, jolloin tapaaminen voi olla vaikka lounastauolla
• naapurit tai taloyhtiön asukkaat
• harrastusporukka, jolla on jo yhteinen kiinnostuksen kohde

Kaikkien ei tarvitse olla innokkaita lukijoita. Joskus parhaat keskustelut syntyvät, kun mukana on myös joku, joka lukee harvemmin ja katsoo kirjaa aivan eri näkökulmasta.

Miten kirjat valitaan?

Kirjavalinta on lukupiirin sydän, ja siihen kannattaa sopia selkeä tapa heti alussa. Toimivia malleja on useita:

• Vuorotellen: jokainen jäsen valitsee vuorollaan kirjan, jonka kaikki lukevat.
• Äänestys: jäsenet ehdottavat muutamaa kirjaa ja porukka äänestää niistä yhden.
• Teema: piiri sopii esimerkiksi puolen vuoden teeman, kuten kotimaiset klassikot, dekkarit tai elämäkerrat.

Käytännön kannalta on hyvä miettiä kirjan pituutta. Kuukauden lukuajassa noin 300 sivun romaani on useimmille sopiva. Tiiliskiviä voi lukea, kunhan niille varataan enemmän aikaa. Myös novellikokoelmat toimivat hyvin, sillä niistä voi valita keskusteltavaksi vain muutaman tarinan.

Hyviä keskustelukirjoja ovat usein ne, joissa on ristiriitaisia henkilöhahmoja tai avoin loppu. Kun kaikki eivät ole samaa mieltä, keskustelu syntyy itsestään. Kannattaa selata esimerkiksi romaanien valikoimaa, josta löytyy sekä tuoreita että vanhempia teoksia. Lukupiireistä on kirjoitettu myös romaaneja, kuten Karen Joy Fowlerin Jane Austen -lukupiiri, joka sopii hauskaksi aloituskirjaksi juuri tällaiselle porukalle.

Tapaamisten käytännöt

Kun kirja on valittu, sovi tapaamisen paikka ja aika hyvissä ajoin. Moni piiri kokoontuu kerran kuukaudessa jonkun jäsenen kotona, kahvilassa tai kirjaston tiloissa. Myös etätapaaminen on hyvä vaihtoehto, jos jäsenet asuvat eri paikkakunnilla.

Muutama asia helpottaa tapaamisia:

• Sovi etukäteen, kuka vetää keskustelua. Vetäjän ei tarvitse olla asiantuntija, riittää että hän miettii muutaman kysymyksen valmiiksi.
• Pidä tarjoilut yksinkertaisina, ettei isännöinti muodostu kenellekään taakaksi.
• Sovi, saako kirjan lopusta puhua, jos kaikki eivät ole ehtineet lukea sitä loppuun.
• Kirjoita ylös luetut kirjat ja niiden herättämät ajatukset. Lista on myöhemmin hauska muisto.

Kysymyksiä keskustelun tueksi

Alkuun voi olla vaikea tietää, mistä aloittaa. Nämä kysymykset sopivat lähes mihin tahansa kirjaan:

• Mikä kohta jäi mieleen ensimmäisenä?
• Kenen henkilöhahmon ratkaisuja ymmärsit parhaiten ja kenen et lainkaan?
• Muuttuiko mielipiteesi kirjasta lukemisen aikana?
• Kenelle suosittelisit tätä kirjaa?

Lukupiiri muuttuu ajan myötä porukan näköiseksi. Joku piiri keskittyy tiukasti kirjaan, toisessa jutut rönsyilevät elämän joka alueelle. Molemmat ovat oikein, kunhan kaikki viihtyvät ja seuraavaa kirjaa odotetaan innolla.